Vesiväylä Kivijärvi-Vuosjärvi
Yleisesittely
Kivijärven vesien laskureittejä on kolme. Eteläisin Potmonvirran kautta (ks. kohde 21), keskellä Huhmarlahdesta Varaseen/Vuosjärveen tekoyhteys voimalaitoksen kautta ja otsikon reitti. Lokakylältä Kivijärven Koskilahdesta on vesireitti Kämäriin, Varasen kautta Vuosjärveen ja edelleen Huopanankosken kautta Keiteleeseen. Väylän yläjuoksu on säilynyt jokseenkin luontaisena kuuden kosken ja suvannon nauhana.
Uomaa patoamalla on saatu aikaan ”tekosuvantoja”, joista suurin on Koivukosken suvanto. Padotus on Lokakyläntien ja uoman risteyksessä. Kohteeseen tutustuja voi jättää ajoneuvon sillan jälkeen traktoriuralle vasemmalla. Kävely sillasta yli ja ensimmäistä polkua oikealle. Tiestä n. 300 metriä uoman suuntaisesti on laavu, tulipaikka ja puuvaja. Ympärillä on suuria siirtolohkareita ja kekomuurahaisten pesiä. Uoma on pelkkää kiveä…
Kasvitietoja
Luontaisilta osiltaan uoman yläjuoksun rantavyöhykkeet ovat lehtipuuvaltaisia ja runsasravinteisia. Lajistoltaan kasvisto ei poikkea muista kunnan jokikanjoneista. ”Tekosuvannoissa valtalajina ovat ulpukka, järvikorte, osmankäämi ja rantaviivalla viiltosara. Suvantojen rannat peittyvät tavanomaiseen niittylajistoon.
Laavupolun alussa on mänty- kuusi- koivu- haapa- sekametsikkö, laavulle päin kuusikko tihenee ja järeytyy. Ravinteisuutta kuvastavat kenttäkerroksessa mm. lillukka, oravanmarja, ketunleipä, myös metsäkorte ja mesiangervo sekä itiökasveista korpi-imarre, hiirenporras ja nahkajäkälä.
Suorastaan (kuivassa) uomassa ovat jalansijaa ottaneet mm. yksittäiset harmaapaju, rentukka, ranta-alpi, luhtalemmikki, rantaminttu ja myrkkykeiso. Uoman pohjakivet ovat saaneet rauhassa sammaloitua. Elävien vesisammalien ja kivien sammalhattujen korkeusero sallisi noin puolen metrin vedenpaisumuksen tulla…
"Lukkoo nii, että peä haisoo paperille, moitti Ville-vaari." (Kannonkoskella sanottua)