Mustalaiskivet

Yleistietoa

Kohde löytyy Ison Haapajärven rannalta, Saarijärventieltä opasteen ”uimaranta” takaa. Paikalla on pieni hiekkarantaosuus sekametsiköiden välissä, tulentekopaikka, palvelurakenteista majoitus puuttuu. Tulotiestä vasemmalle on kaksi suurta paattaa, joiden sammalpeite on saanut olla rauhassa. Rannan kasvupohja on runsasravinteinen, mikä näkyy mm. järeissä kuusissa. Rannalta on väljä järvimaisema.

Kasvitietoja

Kuusentäriläiden alla kenttäkerroksessa tapaa lehtomaisen kankaan tyyppilajeja kuten oravanmarjaa ja ketunleipää sekä hyvien kasvupohjien lajeja kuten lillukkaa, metsäkastikkaaa myös hiirenporrasta, metsäalvejuurta, ja metsäimarretta. Muita lajeja alueella ovat mm. tienreunojen ahomansikka, ”monipaikkainen” nuokkutalvikki ja rantojen suo-ohdake.

Tarinaa

Nimensä kivet ovat saaneet: ”Kerran oli mustalaisnainen lähtenyt Villulasta järven poikki kerjuulle Aholaan päin. Illalla paluumatkalla oli niin sankka sumu, että nainen eksyi ja souti kiville, jossa joutui viettämään yönsä.”

"Kun ois vesnappu toisessa ja aurinko toisessa käessä ja kahesti vuoteen lannottais, niin narraileis näistä meijänki pelloista voan jyvät pois, sano Piispalan Kiiti, kun viljelyksiään katseli." (Kannonkoskella sanottua)