Vuorijärvien seutu

Yleistietoja

Alueelle jatketaan edelliseltä kohteelta Lakomäen metsätietä itään kunnes tullaan Keskimmäisen Vuorijärven laskupurolle. Vuosjärveen laskeva pienehkö Vuorijärvien valuma-alue on Kannonkosken itäisimmässä kolkassa. Järvistä luonnoltaan mielenkiintoisin on Keskinen Vuorijärvi laskujokineen. Vesimassaltaan järvi on suurin kolmesta, jääkauden syväksi uurtama. Rannat ovat pitkälti luontaisessa tilassa ja laskujoen rannat lehtomaiset. Lisäksi järven itärannalla on virkistysalueyhdistyksen rakennuttama kävijöille avoin kämppä. Kämpän ympäristö on tuoretta kangassekametsää. Paikka sopii retkeilijöille ja kalastajille.

Kasvitietoja

Alueella on huolimatta metsätalouden tarpeista edelleen erämaisempia laikkuja. Seutua täplittää järvien länsipuolella lampiryhmä, joissa rantavyöhykkeet ovat säästyneet. Metsäautoteiltä on niille lyhyt matka. Valkeinen on nimensä mukaisesti kirkasvetinen. Pohjoisemmalla Nimettömällä on havaittu luonnonsuojelullisia arvoja. Suorannoilta löytyvät mm. juolukka, jokapaikansara, mutasara, tupasvilla, raate, lakka ja suokukka. Nuottasella rannat ovat monipuolisia, kivennäismaiden männiköistä eteläpään nevarantaan.

Kaikitenkin mielenkiintoinen kokonaisuus. Erämaisuutta Kannonkoskelta haettaessa ykkösenä on Töyrilammin – Isohiekan seutu, sitten Rakennuslammin seutu ja kohta kolmantena tämä seutu, jolla myös mäkimaaston toiseksi korkein paikka, Näremäki, 207 m.

Kunnan korkein mäki on Kelohonganmäki, 214 m. Yhdeltäkään näistä ei juuri avaudu laajempaa maisemaa.

"Jos onki hiilikko ohutta, nii syö vähä levveämmästi, sano Ukonniemen vaari." (Kannonkoskella sanottua)